Resurssiviisaus?
RESURSSIVIISAUS TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ KÄYTÄMME LUONNONVAROJA, RAAKA-AINEITA, ENERGIAA, TUOTTEITA JA PALVELUITA SITEN, ETTÄ EDISTÄMME IHMISTEN HYVINVOINTIA, SAMALLA KUN VÄHENNÄMME YMPÄRISTÖLLE JA IHMISILLE HAITALLISIA VAIKUTUKSIA.
Resurssiviisaus on avain tulevaisuuden kiertotalouteen, jossa kuluttaminen ei ole enää tavaroiden omistamista, vaan jakamista, lainaamista, vuokraamista ja kierrättämistä. Resurssiviisauden lähtökohtana on tuotteen tarpeellisuus: lisääkö tuote oikeasti hyvinvointiamme ja voisiko sen korvata jollain vähemmän ympäristöä kuormittavalla tuotteella tai palvelulla? Onko olemassa digitaalista vaihtoehtoa, joka tekee tavaran tarpeettomaksi?
Jo tuotteen suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon materiaalien ympäristöystävällisyys ja terveellisyys, tuotteen uusiokäytön ja kierrätyksen mahdollisuudet ja sekä elinkaaren aikaiset vaikutukset ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Uusiutumattomat, hankalasti kierrätettävät, haitalliset ja ilmastopäästöjä synnyttävät materiaalit ovat huonoja vaihtoehtoja. Niiden korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla on resurssiviisautta. Myös tuotteen valmistamisen tulisi tapahtua mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että hukkamateriaalia syntyy mahdollisimman vähän.
Tuotteen käytönaikaisella energian- ja materiaalien kulutuksella on usein ratkaiseva merkitys ympäristövaikutuksiin, joita tuote matkansa aikana aiheuttaa. Käytössä sen tulisi myös palvella tehokkaasti käyttäjäänsä. Esimerkiksi henkilöautot seisovat käyttämättömänä keskimäärin 95% ajasta ja kuljettavat kerralla vain 1,3 henkilöä. Olisiko siis parempi, että kaikki eivät omistaisi autoa, vaan voisivat käyttää samaa autoa yhteisesti?
Aikamme vitsaus on tavaroiden ja laitteiden rakentaminen tarkoituksella sellaisiksi, että ne rikkoutuvat jo lyhyen käyttöajan jälkeen. Rikkoutuneen tuotteen korjaaminen on usein kalliimpaa kuin uuden hankkiminen. Tällä tavoin ruokitaan kuluttamista, mutta resurssiviisasta tuotantoa tämä ei ole.
Resurssiviisas tavara tai laite on tehty laadukkaista materiaaleista ja se kestää pitkäaikaista käyttöä. Sen korjattavuus ja huollettavuus on hyvä ja siinä on pitkäaikainen takuu. Tuotteen valmistaja voi jopa suunnitella liiketoimintansa niin, ettei hän myykään kuluttajalle tuotetta, vaan palvelun, joka kattaa mahdollisuuden tuotteen käyttöön sisältäen käytönaikaiset korjaukset ja huollon.
Tuotteen käytön lopussa se päätyy jätteeksi – tai vaihtoehtoisesti osaksi kiertotaloutta. Joissain tapauksissa tuote voidaan kierrättää sellaisenaan, esimerkiksi kirpputorilla tai kopiokoneen värikasetin uudelleen täytössä. Tai sitten tuotteen materiaalit lajitellaan ja ohjataan uusiomateriaalin tuotantoon.
Kiertotaloudessa toisen jäte on toisen raaka-ainetta. Tällä ajattelulla yhteiskuntaamme muodostuu eri toimijoiden välisiä ketjuja, joissa materiaali kiertää ja sitä hyödynnetään tehokkaasti uudelleen. Samalla tarve uuden, neitseellisen raaka-aineen käytölle vähenee tai jopa häviää kokonaan.